ÄÄNIJÄRJESTELMÄT
Miten nämä
äänijärjestelmät eroavat toisistaan? Saat yleistä lisätietoa klikkaamalla allaolevia
symboleja.
Dolby
Digital
Dolby Digital Surround-EX
DTS
Digital Theatre System
SDDS
Sony Dynamic
Digital Sound
MUUT
ÄÄNIJÄRJESTELMÄT:
Dolby
Stereo
Dolby-SR
LAATULUOKITUKSET:
Lucasfilm
THX
|
DTS:n
digitaaliäänijärjestelmä eroaa Dolbyn vastaavasta siten, että varsinainen elokuvan
ääni toistetaan erillisiltä CD-ROM-levyiltä. Filmissä on ainoastaan
sarjadatanmuotoinen aikakoodi, joka tahdistaa CD-levyasemat filmin kanssa. Tällainen
aikakoodiraita vie filmiltä erittäin vähän tilaa.
Vahva suurennos filmin analogisen ääniraidan puolelta, jossa
DTS-järjestelmän kapea aikakoodiraita sijaitsee analogisen ääniraidan ja kuva-alueen
välissä. Hyvin ohut juova muistuttaa CD-levyn uraa, joka on myös sarjadatamuodossa.
Elokuvateatterikäytössä järjestelmä vaatii projektoriin asennettavan erillisen
aikakoodilukijan ja DTS-toimilaitteen, jossa CD-levyasemat ovat. Itse DTS-toimilaite on
tekniikaltaan täysin PC-tietokonepohjainen.
Yhden DTS-levyn kestoaika on noin 70 minuuttia ja yhtä elokuvaa varten tarvitaan
tavallisemmin 2-3 DTS-levyä. Toimilaitteessa levyasemia on kolme, joten yhtämittainen DTS-äänentoisto ilman
erillisiä levynvaihtoja elokuvassa voi kestää enimmillään 3 x 70 min. Toimilaite
vaihtaa automaattisesti levyasemaa seuraavaan edellisen loputtua ilman äänen katkosta.
Samasta levyn koosta huolimatta DTS-levyt eivät ole yhteensopivia tavallisen Compact
Disc-äänilevyjen (CD) kanssa,
koska levyjen järjestelmä on CD-ROM-pohjainen. Tämän lisäksi laserlevyillä käytetty DTS-ääni perustuu yhtiön omaan
kehittämään pakkausmenetelmään.
DTS-toimilaite kolmella CD-ROM-asemalla. Laite hoitaa
myös DTS-äänidatan purkamisen analogiseksi ääneksi erikseen jokaiselle kanavalle.
Kuva: DTS-Online
DTS-äänessä erillisiä
äänikanavia on kuusi ja ne ovat jaettu samalla tavalla kuin Dolby Digitalissa: kolme
katsojan edessä ja kaksi katsojan taustalla sekä yksi subwoofer-kanava.
DTS-järjestelmässä voidaan tapauskohtaisesti käyttää myös perinteistä
nelikanavajärjestelmää, jolloin yhdelle levylle saadaan mahtumaan enemmän
äänimateriaalia ja jopa normaalimittaisen elokuvan ääni kokonaisuudessaan.
DTS-äänentoiston käyttämä
äänikanavajärjestelmä elokuvateatterisalissa. Pistekatkoviiva osoittaa
surround-kanavien jakautumisen kahtia.
Aiemmin DTS-äänitettyjen elokuvien osuus amerikkalaisissa elokuvissa oli jonkin verran
pienempi verrattuna Dolby Digital-äänitettyihin. Yleensä samassa elokuvassa
DTS-äänitystä käytetään rinnakkain Dolby Digital-äänityksen kanssa vaihtoehtoisena
järjestelmänä. Ensimmäisen kerran DTS-äänitystä tuotiin esille julkisuuteen Steven
Spielbergin ohjaamassa elokuvassa Jurassic Park vuonna 1993. Elokuvan
alussa nähtiin monessakin elokuvateatterissa DTS:n lyhyt demofilmi, joka oli
varsinaisessa filmikopiossa mukana, vaikka teatterissa ei välttämättä
DTS-järjestelmää ollutkaan. Demofilmi sisälsi kuitenkin normaalin analogisen,
nelikanavaisen Dolby-ääniraidan.
Näinä päivinä DTS:n käyttö elokuvateatterilevityksessä olevissa filmeissä on
lähes yhtä yleinen kuin kilpailevan Dolby Digitalin.
DTS on myös kehittänyt Dolbyn tavoin järjestelmästään uuden version, jossa
taustakanava (surround) on jaettu kolmeen erilliseen kanavaan: vasen, keski ja oikea.
Järjestelmästä käytetään nimitystä DTS-ES, jossa lyhenne ES viittaa sanoihin
Extended Surround. Sen toiminta perustuu analogiseen matriisikoodaukseen kuten Dolby
Surround-EX:ssäkin.
Kotikäytössä DTS-äänijärjestelmän käytön on mahdollistanut uusi
DVD-kuvalevyformaatti. Tosin DTS-ääniformaatilla varustettujen DVD-levyjen osuus on
vieläkin hyvin vähäinen.
|
